Karleby- nimen voi löytää jo noin 1375 mainintana historiallisista lähteistä, pyhän Birgitan ihmeteoista kertovassa latinankielisessä asiakirjassa, "de opido Karlaby”. Asiakirjassa mainitaan Laurentius Torinpojan Helena-tytär Karlaby- nimisestä kylästä Pietarsaaren pitäjässä Turun hiippakunnassa.
Kuningas Kustaa II Aadolf perusti virallisesti Kokkolan 7.9.1620.
Vuonna 1620 suomi kuului Ruotsin valtakuntaan. Elettiin niin kutsuttua suurvalta-aikaa.
Kaupungin nimeksi tuli silloin Gamlakarleby. Kaupunki perustettiin, jotta kuningas voisi valvoa rannikkoseudun kaupankäyntiä ja muutakin elinkeinotoimintaa.
-Kustaa II Aadolf, kuva lainattu Wikipediasta-
Kaupungin sinetiksi Kustaa Vaasa määräsi kolmella liekillä palavan tervatynnyrin, jonka "liekit lähtevät tulpasta ja molemmista pohjista." Sinetin vanhin tunnettu versio löytyy kuninkaan allekirjoittamasta kaupungin perustamisasiakirjasta ensimmäiseltä sivulta. Tervatynnyri-tunnus johtuu tietysti kaupungin historiallisesta elinkeinosta, tervakaupasta.
(Yllä olevat kuvat lainattu Wikipedian sivuilta)
Entisinä aikoina kullakin kaupungilla tapasi olla tiettyjä erioikeuksia eli privilegioita. Kuninkaan Kokkolalle antamat erioikeudet määräsivät, että kaupungin asukkaiden tuli "nauttia ja käyttää" Ruotsin kaupunginlakia, valita pormestarinsa ja raatimiehensä ja tämän lisäksi harjoittaa kauppaa kauppaordinatian eli - järjestyksen mukaan. Tonttipaikaksi ja laidunmaaksi määrättiin Ristirannan ja Kuivakannan eli Qwikantin kylät. Kalavesiksi Kokkola sai Laaajalahden, Ängefjärdin ja Kaustarvikin.
Kaupungista tuli aluksi ns. maakaupunki, joten sillä ei ollut laajempia kauppaoikeuksia.
Ei ole tarkkaan tiedossa, minkä verran asukkaita Kokkolassa oli sen perustamisen aikoihin. Täsmällisimmän tiedon voi löytää vuoden 1636 henkilöluettelosta, johon oli merkitty kaikki 15-63-vuotiaat asukkaat. Väkeä tämän manttaaliluettelon mukaan Kokkolassa oli tällöin 164 henkilöä. Todennäköisyyslukujen mukaan on arvioitu, että Kokkolassa oli vuonna 1636 noin 300 asukasta. Nyt viimeisen kuntaliitoksen jälkeen Kokkolan asukasluku oli 46 439 ihmistä 31.7. 2011.
Omaa patsasta Kustaa II Adolf ei kaupungissamme omista, mutta onpa eräs kaduista omistettu hänen nimelleen. Yksi isohkoista kaduistamme on nimeltään Kustaa Aadolfinkatu, joka on myös yksi pisimmistä kaduistamme.
Mainittakoon, että itse kuningas Kustaa II Aadolf ei koskaan käynyt perustamassaan Kokkolassa. Sitä vastoin hän vieraili 7-vuotiaana isänsä Kaarle IX kanssa Turussa vuonna 1602.
Vaikkei tuota Kokkolan syntymäpäivää aivan tavattomasti tällaisina välivuosina vietetäkään, niin kuitenkin joka syyskuun 7. päivä kaupunkimme kouluissa tarjotaan keskipohjalaista perinne- ja maakuntaruokaa, "Kievarin perunapuuroa", keitettyjä herneitä ja puolukkahilloa.
Perinteisessä ohjeessa on perunasosetta, jonka keskelle ikään kuin silmäksi perunamuusikeon keskelle kuoppaan lapotaan ruskistettua siansiivua sekä haudutettua naudanlapaa sisältävää kastiketta. Nam! Keskiaikajuhlallisuuksien vuoksi ruoan lisukkeeksi oli kouluun tilattu vielä piimää.
Keskiaikailun kunniaksi tämänvuotinen Kokkolapäivän ruokalista hieman kohahdutti oppilaita huvittuneisiin ilmeisiin, sillä listassa komeili poikkeuksellisesti ruoan nimenä "Kievarin kuupano":/ Nimestään huolimatta ruoka maistui erinomaiselta ja keittäjä kertoi, että kastikkeeseen on lisätty myös pekonia...
Mitenhän oppilaiden naamat vääntyvät loppuviikon aikana, kun keskiaikaiset ruoat jatkuvat? Listalla näkyy olevan tarjolla torstaina silakkalaatikkoa raastesalaatin kera ja perjantaina kaalipataa puolukalla, rieskalla ja maksamakkaralla höystettynä. Oikein tavanomaisia kouluruokia vielä minun alakouluaikoina, mutta ei enää ollenkaan tavallisia tämän päivän lapsosten kouluruokailussa:)
Lähteet:
PowerPoint-esitys Kokkolan kaupungista.
[www3.kokkola.fi/esittely/Kokkolan_kaupungin_esittely.ppt] Luettu 7.9.2011.
Kokkolan kaupungin vaakuna. [https://www.kokkola.fi/kuntainfo/vaakuna/] Luettu 7.9.2011.
Kokkola Kokkolahden kaupunki. [http://www.tec.sci.fi/timojalkanen/journalist/kokkola-jalkanen.pdf] Luettu 7.9.2011.
Kokkola [http://www.kansallisbiografia.fi/paimenmuisto/?pid=5037] Luettu 7.9.2011.
Kokkolan kaupungin historia, Osat 1-2. 1984.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti