perjantai 30. maaliskuuta 2012

Valli Vittsarin koulun vieressä...

Edellisessä bloggauksessa käsittelin Suomen sotaa Kaukon sillalla. Tällä kertaa kuljemme Perhonjoen entistä rantatörmää  noin 250 metrin etäisyydelle joesta. Ympäristöstä kohoaa pieni mäennyppylä, joka viimekesäisenä  kuvaushetkenä  oli tosin kasvaneen heinokon vallassa. Aivan kukkulan vieressä onVittsarin ruotsinkielinen alakoulu.


Kiinnitin asiaan huomion muutama vuosi sitten, kun kouluun menevän tien varrelle ilmaantui opastekyltti, jossa mainittiin Suomen sodan muistomerkistä.

Lähdin kuvaamaan kohdetta kauniina loppukesän päivänä sandaalit jalassa.Kiertelin aikani metsän reunaa. Heinikko rehoitti pitkänä ja olin aivan ymmyrkäisenä, missä se muistomerkki sijaitsikaan.
Jouduin luovuttamaan. Huruuttelin autolla kotiin ja tuohduksissani papatin puolisolleni, etten löytänyt muistomerkkiä mistään. Puolisoni alkuperäisenä oman kylän poikana totesi, että kyllä siellä kivi on.



Ei muuta kuin uudestaan tästä suivaantuneena paikalle! Heinikossa kahlailin sandaaleineni enemmän kuin varovasti. Tuli mieleen, voisiko kasvuston seasta pistää käärme tai joku muu eläväinen  varpaaseen:/

Ja alla olevalta kukkulapahaselta sitten tein lopultakin löydön! Muistomerkki löytyi! Viereen on rakennettu useampia uudehkoja taloja.



 Rämpimiseni siis palkittiin -sankan heinikon keskeltä puski esiin pieni kivi. Kävelin lähemmäksi ja talloin mennessäni kasvustoa matalaksi. Muistomerkki muistutti mielestäni pientä ja vaatimatonta hautakiveä. Olin ehkä kuvitellut mielessäni kivipaaden jykevämmäksi...




Tälle muistomerkin kohdalle venäläiset rakensivat vallin tykkiasemakseen Suomen sodan aikoina 15-29.9.1808. Taistelu käytiin tykistötaisteluna. Muistomerkissä on kiveen kaiverrettuna taisteluvuosi 1808.
 Valli on koooltaan noin 22 x 5 metriä ja korkeimmillaan se on 1.5 metrin korkuinen. Valli koostuu lähinnä kivistä. Vallin päässä on halkaisijaltaan  noin 2 metrin maakivi.

Vallissa on kolme syvennystä, joista keskimmäinen on suurin. Näihin syvennyksiin  oli sodan aikana sijoitettu tykit. Nykyään kukkulalla on joitakin paikoiltaan alas vierineitä kiviä, pienehköjä puita sekä pintakasvillisuutta, lähinnä tupasmaista heinää. Joskus paikalla on ilmeisesti kasvanut isompiakin puita.

Vallista  etelään on kymmenisen metrin levyinen kuoppa. Ilmeisesti sieltä on vallin rakentamisen aikoihin otettu kiviä valliin.

Perimätiedon mukaan kerrotaan myös, että itään päin laskevalla rinteellä voisi olla Suomen sodan aikaisia hautapoteroita. 

Alla olevassa kuvassa on näkymä muistomerkiltä Vittsarin kouluun aidan takaa.


LÄHTEET:

Kaukon silta. [http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/mjreki/read/asp/r_kohde_det1.aspx?KOHDE_ID=1000009963] Luettu 25.3.2012.










sunnuntai 25. maaliskuuta 2012

Kaukon sillan taistelut

Tällä kertaa muutama kesällä otettu kuva arkiston kätköistä johdattaa seuraavaan aiheeseen.



Jos ajat autolla 8-tietä Kokkolan ohi, huruuttelet samalla Perhonjoen sillan ylitse. Noin 500 metriä pitkä silta sijaitsee Vittsarin kylässä kolmisen kilometriä Kokkolan ydinkeskustasta pohjoiseen päin.
Tuskin tulet tällöin ajatelleeksi, että ajelit juuri sotastrategisesti tärkeän sillan yli...

Suomen sodan taistelut ulottuivat nimittäin tälle kyseiselle sillalle! Paikalliset tuntevat sillan nimellä Kaukon silta. Sillan tuntumassa kahakoitiin 10-30.9.1808. Kahakat käytiin ruotsalais-suomalaisten joukkojen ja venäläisten välillä.



Everstiluutnantti Otto von Fieandt määrättiin tuhoamaan kaikki maantiesillat Kokkolan ja Oulun välillä syksyllä 1808. Tavoitteena oli, että venäläiset eivät pääsisi etenemään sillan yli. Kaukon silta poltettiin 10.9.Kuitenkin jo seuraavana päivänä von Fieandt sai käskyn rakentaa silta uudelleen.Tässä vaiheessa kaikki sillat Kokkolan ja Himangan välillä oli jo tuhottu.

Kaukon sillan taistelut olivat tärkeitä Suomen sodassa juuri sillan strategisen aseman kannalta.

Venäläiset saapuivat Kokkolaan 14.9.1809. Heidän tarkoituksenaan oli tukkia Rantatie ruotsalaisilta.

Von Fieandt oli 15.9. asettunut sillan pohjoispuolelle vartioon.Sillan eteläpuolelle oli asetettu yksi  kenttävartio.Venäläinen joukko-osasto hyökkäsi tämän  vartion kimppuun eversti Jakov Kulnevin johdolla.Samana päivänä aloitettiin joen pohjoispuolella voimakas tykistötuli eversti Vlastovin johdolla. Syntyi kova tykistötaistelu. Molemmat osapuolet kärsivät tappioita.Vittsarin kyläläiset kuitenkin ennättivät pakenemaan onnekkaasti muutaman kilometrin päähän Korpilahden kylän -tämän minun asuinpaikkani- takametsiin.

Ruotsalaiset saivat lisäjoukkoja seuraavaksi päiväksi ja tällöin venäläiset vetäytyivät Alaveteliin.

Kahakointi Kaukolla jatkui kuitenkin vielä parisen viikkoa. Silta poltettiin uudelleen. Ruotsalais-suomalaiset joukot olivat asemissa pohjoisella rannalla, venäläiset eteläisellä.
Aselepo tehtiin lopulta 29.9.1808. Rajalinja vedettiin Perhonjokeen.



K.H.Renlundin museo pystytti muutama vuosi sitten Suomen sodan 200-vuotismuistion yhteydessä infotauluja maakuntamme sotatapahtumapaikoille. Myös Kaukon sillan taisteluista löytyy oma infotaulunsa.




8-tien vieressä on pieni hiekkatie, jonne pääsee kääntymään sillan pohjoispäästä kohti Rödsön kylään johtavaa tietä. Näiden kahden tien välissä on Kokkolan kotiseutumuseon 1958 pystyttämä muistomerkki taistelujen muistoksi (Kuvan taustalla näkyy 8-tie).



Seuraava bloggaus jatkaa vielä rahtusen verran tätä samaa aihetta...

Lähteet:
Kaukon sillan taistelut. [http://www.keski-pohjanmaa.fi/nyt/tiedostot/8a_kauko.pdf] Luettu 18.3.2012.


Suomen sota 1808-1809 Keski-Pohjanmaalla. [http://www.keski-pohjanmaa.fi/nyt/page.php?page_id=34] Luettu 18.3.2012.

73000 päivää. Suomen sodan erikoisnumero. KH Renlundin museo. [http://www.keski-pohjanmaa.fi/nyt/tiedostot/73000_paivaa.pdf ]Luettu 18.03.2012.







tiistai 20. maaliskuuta 2012

Monenlaisia meriittejä musiikissa

Ihan pakko hehkuttaa näitä oman alueen musiikin taitajia! Kokkolan suuntaan on viime viikkojen aikana rapsahtanut useampiakin aika hienoja juttuja!

Ensiksi helmikuussa media hehkutti, kuinka viulisti ja kapellimestari Sakari Oramo on valittu Britannian yleisradioyhtiö BBC:n sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi.

Oramo itse on syntyjään helsinkiläinen, mutta Keski-Pohjanmaalle hänet  yhdistää kokkolalaissyntyinen vaimo, sopraanolaulaja Anu Komsi. Kesiään  he viettävät perheensä kanssa pitkälti mökkeillen Kokkolassa.
.
Toki täällä Kokkolassakin työt vetävät puoleensa Oramoa. Viime kesäisessä bloggauksessani ylistinkin jo Oramon mielettömän hienoa otetta Kokkolan Oopperassa. Oramo kertoo  keskipohjalaisuudesta Suomen Kuvalehdessä näin "Siellä on voimakas pälätyskulttuuri. Ihmisten kyky ottaa kontaktia on ihan toinen kuin Helsingissä. Lähtökohta Kokkolassa on tehdä oopperaa toisin kuin isoissa taloissa. ”Perinteinen tapa on laulajavetoinen. Meillä korostuu ohjaajan näkökulma.”

Myös Keski-Pohjanmaan Kamariorkesteri on tuttu Oramolle vuosien ajalta päävierailijan roolista. Syksystä  2013 lähtien Oramo aloittaa myös saman orkesterin taiteellisena johtajana. BBC:n kapellimestaruden ohella.

Nimityksellä BBC:n sinfoniaorkesterin ylikapellimestariksi on Oramolle valtava merkitys, onhan kyseessä eräs Euroopan johtavista orkestereista. Orkesteri toimii myös vuosittaisten, maailman suurimpien   Proms-musiikkijuhlien selkärankana.

Alla olevasta videosta voit kurkistaa Oramon taidokasta  orkesterin johtamista  -kyseessä tietysti Sibeliuksen Finlandia!


Toisena helmenä mainittakoon viikonloppuna julkaistu tieto, jonka mukaan Suomen Naiskuoroliitto on valinnut vuoden 2011 kuoroksi Kokkolan Naislaulajat.

Kuoro juhlisti vuonna 2011 30-vuotisjuhlaansa. Tällöin he julkaisivat Ruuhkavuodet-levyn juhlan kunniaksi. Kuoroa johtaa nykyään Maria Kesäniemi.

Vuoden kuoro-titteli on vuosittain myönnettävä huomionosoitus taiteellisesti kunnianhimoiselle, aktiiviselle ja naiskuoron asemaa vahvistaneelle kuorolle.

Alla olevasta linkistä pääset kuuntelemaan Naislaulajien esiintymistä muutaman vuoden takaa.

 


Kaiken muun hyvän lisäksi tällä hetkellä television musiikkiohjelmissa taitoaan on testailemassa kaksikin kokkolalaista nuortamiestä!

Nelosen The Voice of Finland -kisassa taituroi Jesse Kaikuranta. Kisassa on tällä hetkellä  jäljellä vielä 24 kilpailijaa.Kaikuranta on tunnettu myös Kokkolan musiikkielämässä -esimerkiksi laulunopettajana Kokkolan Estraditaiteen koulussa.

Alla olevasta linkistä pääset Jessen kisatunnelmaan:



Toisessa musaohjelmassa, nimittäin MTV 3:n Idolsissa, kisaa puolestaan nuori, vasta 16-vuotias Torsten Borg. Torsten on tällä hetkellä sijottuneena jo kahdeksan  parhaan  joukkoon. Ja matka jatkuu...

Torstenin taivalta on erityisen jännää seurata, sillä hän on poikani koulukaveri usean vuoden ajalta.
Tässä näyte Torstenin kisasta:


Paljon muutakin mahtuu Kokkolan vireään musiikkielänmään, mutta tässä ne päällimmäiset kuulumiset tältä erää!

LÄHTEET:
Hän-henkilökuvassa kapellimestari Sakari Oramo: ”Olen lähtökohdiltani elitisti”Suomen Kuvalehti. [http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kulttuuri/han-henkilokuvassa-kapellimestari-sakari-oramo-olen-lahtokohdiltani-elitisti] Luettu 20.3.2012.kin mahtuu k

Kokkolan naislaulajat on vuoden kuoro. [http://www.pohjalainen.fi/kulttuuri-ja-viihde/elokuvat-ja-videot/kokkolan-naislaulajat-on-vuoden-kuoro-1.1165309] Luettu 20.3.2012.

Sakari Oramo BBC:n ylikapellimestariksi. [http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/2012/02/sakari_oramo_bbcn_ylikapellimestariksi_3281681.html]. Luettu 20.3.2012.

Oramo iloisee uudesta nimityksestään.
[http://yle.fi/uutiset/kulttuuri/musiikki/2012/02/oramo_iloitsee_uudesta_nimityksestaan_3283597.html]


lauantai 10. maaliskuuta 2012

Roosin talon pihasta kaupunkilaisten olohuone


Aivan Kokkolan keskustassa, osoitteessa Pitkänsillankatu 39, sijaitsee paljon historiaa sisäänsä kätkevä laivanvarustaja Anders Roosin talo, joka nykyään toimii taidemuseona.Viikon varrella lukaisin sanomalehdestä uusista suunnitelmista  koskien kaupunkialueemme viihtyisyyttä ja nimenomaan Roosin talon pihaa.


Kokkolan museotoimi on kehitellyt ideaa tehdä Roosin talon pihapiiristä kaupunkilaisille avoin olohuone, jossa ihmiset voisivat käydä esimerkiksi piknikillä.Niinpä K.H.Renlundin museo onkin toteuttamassa yhteistyössä Kokkolan kaupungin, Maaseudun sivistysliiton sekä muiden toimijoiden  kanssa ekotaideteosta. Taideteoksesta vastaa biologi, taiteilija ja taidekasvattaja Eira Ainalinpää.


Ideana on, että taideteosta rakennetaan ja myös hoidetaan yhdessä.


Teos itsessään on seitsemisen metriä pitkä ja viisi metriä leveä. Korkeutta sillä on enimmillään noin metri.Teos kasataan turveharkoista ja ideana on, että osa yhteistyökumppaneista (päiväkodit, koulut, Martat...)   suunnnittelee teokseen pienempiä taideteoksia ja  pinnoitusta pajusta tms.



Taideteosta rakennellaan touko-kesäkuun vaihteessa säästä riippuen. Teokseen on tarkoitus tulla sekä monivuotisia perennoita että yksivuotisia kukkia.


Alla olevassa kuvassa (jonka kuvasin Keski-Pohjanmaa-lehden lehtikuvasta...) taitelija esitteee ekotaideteoksen pienoismallia. Työssä on tavoiteltu  Kokkolan merellisyyttä ja aallon muotoa. Tarkoituksena on, että työn muoto näkyisi myös talvella lumen peittäessä teoksen.

Joten kevään kulmilla täytyy lähteä pihapiiriä uudestaan katsastamaan ja ehkä kaiveskella jo huopapeittoa valmiiksi aurinkoista piknikiltapäivää silmälläpitäen!



                                  Lähteet:
Puutarhataidetta museolle. Keskipohjanmaa-lehti 9.3.2012.

Roosin talon pihapiiristä kaupunkilaisten olohuone.[http://www.kp24.fi/uutiset/lehti/299196/6/Roosin-talon-pihapiirist%C3%A4-kaupunkilaisten-olohuone] Luettu 9.3.2012.