lauantai 25. toukokuuta 2013

Vanha postitie Kokkolassa

 
 
 
 
Viime vuoden puolella Kokkolan pääteiden varsille ilmaantui uusia merkkejä: majakka ruskealla taustapohjalla...Mitä ihmettä? Äkkipäätä voisi kuvitella, että kyltin läheisyydessä olisi majakka...Vaan itse asiassa majakka kuvastaa merkissä rannan läheisyyttä. Kyltin majakan alaosassa oven tilalla on paljas aukko, joka symbolisoi läpikulkua.
 
 
 
Samanlaisia kylttejä voi bongailla  pitkältä matkalta länsirannikon teiltä. Kyltit kertovat Suomen uudesta matkailureitistä, Pohjanlahden Rantatiestä. Talviset kuvat kylteistä on otettu Valtatie 8:ta sekä Ruotsalon kylätiestä, kesäisemmät otokset Pohjoiselta ohikulkutieltä kohti Pietarsaarta.
 
Kyseessä on vanha postitie, joka oli aikoinaan ensimmäinen kiinteä maayhteys pohjoiseen päin Suomessa.
 
 
 
Lähes 900 kilometriä pitkä Pohjanlahden Rantatie kulkee samoja reittejä, kuin keskiaikainen postitie. Se matkaa aina Vehmaalta Tornioon saakka ja  Pohjanlahden toisella rannalla Etelä-Ruotsiin saakka.
Tien tarkasta rakentamisaikataulusta ei ole varmuutta, mutta ilmeisesti sitä on rakennettu keskiajalta lähtien.  Tiedetään, että 1550-luvulla tie oli olemassa Korsholmassa, joidenkin tietojen mukaan jopa Kokkolassa saakka.  Ouluun saakka tiestö valmistui 1600-luvun loppuaikoina ja ylimmäs Tornioon 1750-luvulla. Tämän lisäksi lienee Pohjanlahden ympäri kulkenutta talvitietä käytetty jo myöhäiskeskiajalta lähtien.
 
 
1600- luvulta saakka postitalonpoikien tehtävänä oli kuljettaa postia tiestöllä osittaista verovapautta vastaan. Postitalonpoika oli maanomistaja, jonka tehtävän oli palvella Suomen ja Ruotsin postilaitosta postia kuljettaen tai kuljetuttaen.  Postitalonpojista säädettiin vuonna 1636 Ruotsin ensimmäisessä postijärjestyksessä ja se koski myös Suomea.
 
Korvaukseksi postin kujetuksesta postitilalliset saivat vapauksia sotaväenotosta sekä myös verohelpotuksia. 1600-luvun lopulla monet postitilat ottivat osaa ruotujakolaitokseen. Tällöin kuljetukset ryhdyttiin korvaamaan rahapalkkioilla. 1704 postitalonpojille säädettiin  myös turva hyökkäyksiä vastaan.
 
Postitalonpoikajärjestelmä säilyi aina vuoden 1845 loppuun saakka. Siitä eteenpäin postin kuljetus annettiin kestikievarikyydillä matkustaville postimiehille.
 
 
Itse postitilat oli valittu teiden varsilta noin 20-30 kilometrin päästä toisistaan.Valantehneen postitalonpojan työnä oli  määräajan puitteissa  pitää hevosen, täysi-ikäisen miehen eli postirengin lähtövalmiina postinkuljetukseen, kun postia saapui edelliseltä postitilalta. Posti kuljetettiin hevosella sitten seuraavaan postitilaan.
 
 
 
Nykyään valtatiet 8 ja 4 korvaavat tämän historiaalisen postitien. Onhan ajallemme ominaista tehokkuus ja nopeus. Silti iso osa vanhoista kulkureiteistä on jäljellä ns. hidasta matkailua etsiville.
 
Reitille on annettu Liikenneviraston myöntämä virallisen matkailutien status vuonna 2010 Kasitie ry:n hakemuksesta.Ely-keskuksilta myönnettiin tällöin matkailutien kehittämiseen rahoitusta. Reitin tarkoituksena on edistää matkailua, parantaa maaseudun elinvoimaisuutta, saada rannikkoseudulle lisää matkailijoita, parantaa seudun imagoa. hankkia lisätuloja reitin varren yrityksille sekä yleensäkin lisätä alueen tunnettavuutta.  Päämääränä on siis kehittää Suomen länsirannikkoa seurailevaa historiallista maantietä matkailureitiksi.
  

 
 
 
 
 
Kuva lainattu täältä

 
Virallinen postitie kulkee itse asiassa Ahvenanmaan kautta Ruotsiin saakka. Postia on kuljetettu jopa hengen uhalla säällä kun säällä. Esimerkiksi Ahvenanmaalta oli myös varakkailla matkustajilla mahdollisuus mahdollisuus matkata hevoskärrykuljetuksena postikuljetusten ohella.
 
 
Postitie on vuosisatojen aikoina mutkitellut Pohjanlahden rantoja johdattaen taivaltajat kylästä toiseen. Länsirannikon tiestön varsilla on kuitenkin paljon mielenkiintoisia kohteita; majakoita, vanhoja satamapaikkoja sekä kalasatamia. Vielä nykyäänkin reitin varrelta voi löytää elävää kyläkulttuuria. Kokkolassa esimerkkinä mainittakoon merenläheinen Ruotsalon kylä, joka valittiin Keski-Pohjanmaalla vuoden kyläksi 2009.
 
 

 

Kokkolalainen V-M Erkkilä on tehnyt  Pohjanlahden rantatiestä laulun, jossa kerrotaan hienosti tien historiasta ja myös sen nykykäytöstä.Esityksen löydät täältä!

Kylttien opastamina matkailijoita pyritään ohjaamaan monipuolisiin ja runsaisiin kulttuuri- sekä luontokohteisiin. Reitin varrelle kätkeytyy mieletön määrä  myös kaupunkihistoriaa, kuten esimerkiksi Kokkolassa Neristan.
 
 
LÄHTEET:Majakka paljastaa postitien [http://www.pohjalainen.fi/uutiset/maakunta/majakka-paljastaa-postitien-1.1264913] Luettu 19.5.2013.
 
Mielenkiintoinen postitie on osa Ahvenanmaan historiaa. [http://www.visitaland.com/fi/tietoa/artikkelit?articleid=1630] Luettu 25.5.2013.
 
Pohjanlahden Rantatie-hankkeen erillisselvitys. [http://www.chydenius.fi/esittely/yksikot/yhteiskuntatieteet/kulttuuri-maaseutu-ja-aluetutkimus/hankkeet/pohjanlahden-rantatie-hankkeen-erillisselvitys] Luettu 25.5.2013.
 
Pohjanlahden Rantatie- matkailuhanke on käynnistynyt. [http://www.utuonline.fi/sisalto/ajankohtaista/PohjanlahdenRantatie_matkailutiehanke_kaynnistynyt.html] Luettu 25.5.2013.
 
Pohjanmaan Rantatie [http://www.suomisanakirja.fi/Pohjanmaan_rantatie] Luettu 25.5.2013.
 
Postitalonpoika. [ http://fi.wikipedia.org/wiki/Postitalonpoika] Luettu 25.5.2013.
 
Rantatie [http://www.rantatie.com/teemat/historia-kulttuuri/rakennettu-kulttuuriperinto/] Luettu 19.5.2013

lauantai 11. toukokuuta 2013

Tyven; kokkolalaisten nimikkokoru


Kokkola on saanut omat korunsa! Kokkolalaisten nimikkokorujen suunnittelijana on toiminut kokkolalaissyntyinen taidgraafikko Mirka Johansson. Johansson on tähän asti tullut tunnetuksi lähinnä grafiikastaan. Nyt siis aivan uutena aluevaltauksena korujen maailma.


Kuva lainattu täältä.


Korusarja käsittää kaksi korua; hopeisen kaulakorun sekä hopeisen solmioneulan. Idea koruista lähti kultasepänliikkeen omistajan, Hanna Niemen ehdotuksesta. Toiveena oli koru, joka viestisi paikallisuutta sekä idealtaan, materiaaliltaan että myös tekijöiltään.

Näin syntyi Tyven. Kaulakorussa on keskustassa siivu kälviälaistä omenapuuta hopean  kehystämänä. Koru kantaa mukanaan tervan tuoksua ja siinä on myös  kokkolalaisesta nahasta tehty nahkaremmi

Korut on valmistanut kokkolalainen kultaseppä Laura Nissi. Korut ovat myynnissä kultasepänliike  Hanna Niemellä! Hinta 79 euroa.

Kuva: Nyt meillä Kokkolalaisilla on oma nimikkokoru TYVEN. Kaulakoru  ja solmionneula,jotka on suunnitellut Mirka Johansson ja toteuttanut Laura Nissi saat nyt omaksesi liikkeestäni hintaan € 79.

Kuva lainattu täältä.

Johansson kertoo korun syntyvaiheista näin:" Koru on syntynyt rakkaudesta Kokkolaan, mereen, tervantuoksuun ja aaltoihin, jotka muistan lapsuudesta saakka. Tätä tunnetta kannan sydämessäni. Aina."


LÄHTEET:Mirka Johansson [http://mirkajohansson.fi/blogi/?p=15760&lang=sv] Luettu 11.05.2013.