Kälviän kolmas kirkko

Tällä kertaa tutustumme Kälviän nykyisen eli   järjestyksessään kolmannen kirkon historiaan.

Usein todetaan, että Kälviän vanha toinen kirkko korjattiin vuonna 1905. Tosiasiassa tämä toinen kirkko kuitenkin  purettiin täydellisesti ja samalle paikalle rakennettiin aivan uusi kirkko. Ainoastaan osaa vanhan kirkon hirsistä on hyödynnetty tässä uusimmassa kirkossa. Kivijalan kivet on tuotu Kälviän Välikylästä, Maunulan talon lähettyviltä.

 

 

Tosiasiahan on, että toinen, vanhempi kirkko oli tyyliltään hyvin erilainen tapuliin verrattuna ja näytti varmaan aikalaisten silmissä vanhalta ja pieneltä.

Uusimman kirkon rakentaminen oli vireillä jo vuodesta 1886 lähtien, jolloin läänin arkkitehti Aminoff teki virkamatkansa yhteydessä myös tutustumiskäynnin Kälviän kirkkoon. Aminoff ei kuitenkaan pitänyt vanhaa kirkkoa kovin huonokuntoisena. Arkkitehti Lars Sonck laati vanhaa kirkkoa varten vähäeleiset korjauspiirustukset, joita ei kuitenkaan kelpuutettu. Kirkko päätettiin uudistaa perusteellisesti.

Uusi kirkko valittiin kolmen rakennusmestarin; Kurikan, Jäväjän ja Renellin  piirustusten väliltä. Voiton vei Renellin ehdotus, johon tosin tehtiin huomattavia muutoksia Kurikan ehdotuksen mukaan ja jokusia asioita hyväksyttiin myös Jäväjän piirustuksista.


Talvella 1905 heti alkuvuodesta kirkkomaalle ryhdyttiin ajamaan  kivijalkakiviä ja puutavaraa.

Uuden kirkon seiniä korotettiin aina  seitsemään metriin saakka ja ikkunoita samassa suhteessa. Uuden kirkon alaseinissä on hyödynnetty vanhan kirkon hirsiä, koska ne todettiin jopa paremmiksi kuin metsästä löytyvät...Uudessa kirkossa oli myös metrin korkuinen kivijalka ja perustuksia aina kaksi metriä maan alle asti. Kirkossa on 800 istumapaikkaa.

Muodoltaan Kälviän kirkko on ulkoviisteinen, tasavartinen  ristikirkko ja tyyliltään myöhäistä uusgotiikkaa. Sitä voisi kutsua myös nikkarityyliseksi  runsaiden koristeaiheidensa vuoksi.

Kirkon ikkunat ovat korkeat.  Yläosistaan ne ovat kolmiotaitteiset.

Kirkon torni  on terävähuippuinen. Katto on entistä kirkkoa loivempi.  Se on ristivarsien päistä  taitteisesti aumattu. Jokaisessa ristivarren päässä on pieni  lisärakennus; itäristin päässä sakaristo, muissa eteiset.

Kirkon harjalla on ristikeskuksessa  kahdeksankulmainen torni korkeine ja särmikkäine kattoineen.

Itse urakka sovittiin  pyhäjärvisen rakennusmestari  Tuoriniemen tehtäväksi.

Uuden kirkon urakkasopimus allekirjoitettiin  20.1.1904 ja kirkko valmistui 20.9.1905. Piirustukset ovat Renellin suvun hallussa. Alunperin  Renellien sukunimi oli Rita, mutta muutettiin  ruotsalaisittain sen ajan tavan mukaisesti. Nykyään Renellin suku tunnetaan Toivosina ja Tapioina.

Kirkon varsinaisesta vihkimisestä tai käyttöönotosta ei ole jäänyt historiankirjoihin sen kummempia merkintöjä. Ensimmäinen jumalanpalvelus siinä on kuitenkin pidetty 10.12.1905.

Suurin osa kirkon esineistöstä on vanhemmasta kirkosta  nykyiseen siirrettyjä. Uusia esineitä ovat kirkkoryijy vuodelta 1959, uudet kirkkotekstiilit 1996 sekä lähetyskynttelikkö vuodelta 1987.

 Vuonna 1958 kirkkoa kunnostettiin Tällöin siirryttiin puulämmityksestä sähkölämmitykseen ja kirkkoa maalattiin sisältä. Myös käytäviä levennettiin sekä urkulehteriä ja alttaria laajennettiin.

Kirkkopihan nykyinen muoto  on vasta vuodelta 1988. Lisäksi alueelle on lisätty salaojitusta 2004, invaluiska 1992 ja puuaita kirkon ympärille 2004.

 

LÄHTEET:

Kirkko, tapuli ja hautausmaa. [http://ww.kalvia.fi/kultt/Kalviankyla/kirkko.htm] Luettu 29.12.2013.

Kokkolan seurakuntayhtymä. Kälviän kirkko. [http://www.kokkolanseurakuntayhtyma.fi/tilat/kirkot_ja_kappelit/kalvian_kirkko] Luettu 31.12.2013.

Kälviän ja Ullavan kirja. Kälviän kirkko saa uuden ilmeen, s. 395-398.

Kälviän seurakunta. Kälviän kirkko. [http://www.kalvianseurakunta.fi/tilat/kirkko] Luettu 31.12.2013.

Wiirilinna. Maineikas kirkonrakentaja ja rakennusmestari Jacob Rijf suunnitteli Kälviän kellotapulin. [http://lib.kokkola.fi/wiirilinna/kellotapuli.htm] Luettu 1.12.2013.