lauantai 25. lokakuuta 2014

Kokkolan majakat ja linjaloistot: Trullögrundin tunnusmajakka

Trullögrundin (tai  Trullegrundin) tunnusmajakkaan ei ole tainnut kovin moni kokkolalainen olla päässyt tutustumaan. Se sijaitsee Kokkolan saaristossa ja omalla, vähäisesti rakennetulla saarellaan.




Tunnusmajakallahan ei sinällään ole suurta merenkulullista arvoa, se on pikemminkin merenkulun turvalaite ja maamerkki.


Trullögrundin tunnusmajakka on rakennettu jo alun perin  1740  paikallisten porvarien toimesta. Nykyinen tunnusmajakka lienee 1900-luvun alkupäästä.

Trullögrundin saaren laella on myös esihistoriallinen kiviröykkiö, jonka uskotaan olevan viikinkiaikainen hautaröykkiö.

Trullögrundet toimi muiden läheisten saareten tapaan aikaisemmin Rödsön kylän yhteisenä laidunmaana, jossa on  ollut lampaita viimeksi 950-luvulla.


Valitettavasti Liikenneviraston omistama majakka on huonokuntoinen. Liikenneviraston kerrotaankin suunnitelleen majakalle kunnostusta, jossa korjattaisiin ikkunoita ja betonirakenteita sekä rapattaisiin ja maalattaisiin ulkopintaa. Tietystikin kunnostushankkeet riippuvat siitä, miten se saa rahoitusta...
 
 
 
Luotsien lisäksi saarta ovat aikoinaan asuttaneet kalastajat.

 
Trullögrundissa kerrotaan olevan Kokkolan arvokkaimmat ja komeimmat, katajanumet ja laajat variksenmarjanummet -ilmankos ovat säilyneet, kun liikkuminen saarella on  vähäisen puoleista. Saarella on myös edustavan näköistä rantalehtoa.
 
Trullögrundetissa on myös perinnebiotooppeja, jotka kuuluvat Natura 2000-alueisiin.
 
Saaren pohjoiskalliot tunnetaan merkittävänä lintujen pesimäpaikkana.

  
Maalattuna tästä tunnusmajakasta voisi saada kauniinkin kohteen merellisiin maisemiin.

 

LÄHTEET:

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kokkolan saariston hoito- ja käyttösuunnitelma. [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90315/Etela-Pohjanmaan_julkaisuja_2_2011.pdf?sequence=4] Luettu 14.7.2014.


Keskipohjanmaan IV vaiheen maakunta´kaavan Liite 2. Rakennettu kulttuuriympäristö. valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesti merkittävät maisema- ja kulttuurihistorialliset ympäristöt ja kohteet Keski-Pohjanmaalla. [http://www.keski-pohjanmaa.fi/Data/Upload/61af28d7-61e3-4780-9283-026f71bb8a15_Liite2_Rakennettu%20kulttuuriymp%C3%A4rist%C3%B6_p%C3%A4ivitys2014%20(ID%202615).pdf] Luettu 13.9.2014.


Kokkolan satamien historiaa. [http://www.port.of.kokkola.fi/historia/suomi/kronologia.html] Luettu 14.7.2014.

Valtion kulttuurihistoriallisesti arvokkaan kiinteistövarallisuuden omistuksen ja hallinnoinnin järjestämistä selvittävä työryhmä. [https://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/03_muut_asiakirjat/Vakuki-tyoryhmaraportti.pdf] Luettu 14.7.2014.

perjantai 17. lokakuuta 2014

Kokkolan keskustan kuvakavalkadi

 
Sain lukijaltani pyynnön kuvata syksyistä Kokkolaa ja etenkin sitä, miten Kokkola on muuttunut 25 vuodessa, jonka ajan lukija on asunut pois tästä kaupungista. Hmmm... Hauska aikajana, sillä minä puolestaan  olen asunut Kokkolassa virallisesti 23 vuotta ja rapiat. Toki kaupunki oli jotenkin  tuttu minulle jo tätä aikaisemminkin.
 
Tehtävä osoittautui yllättävän vaikeaksi.  Sitä tietää, mitä uutta on viimeisinä vuosina seudulle ilmaantunut, mutta mielettömän monta kertaa eteeni ilmestyi kysymys "onko tämä ollut kauankin näin..." Paikkakunnalla asujalle muutokset tapahtuvat vähitellen. Silmä tottuu niihin.
 
Mutta muutoksiin!
Yksi alue, joka on takuuvarmasti kokenut kovimpia  muutoksia viimeisen viiden vuoden aikana, on ns. Heinolan alue. Tämä oli helppo muistaa, mutta sen sijaan se, mitä paikalla oli aikaisemmin, tuntui lähes mustalta aukolta. Muistan, että Jyväskylän tieltä käännyttäessä  alas 8-tielle, oli yksi  vaalea omakotitalo. Nyt en osaa enää paikallistaa, missä se mahtoi olla.
 
Heinolan aluetta suunniteltiin jo reilut 20 vuotta sitten, kaavoituskin tapahtui silloin. Heinolan alueesta on  kaupunginhallituksen päätöksellä ostettu  vuonna 2010 Koppisen sekä Puharisen perikunnilta määräaloja ja tehty kiinteistökauppoja. Näin asuinpientalojen alue muuttui asemakaavamuutoksella työpaikka-alueeksi.
 
Aseakaavamuutosaluetta on myös  rautatiealue ja sen läheisyydessä olevat alueet molemmin puolin rataa Valtatie 8:n ja Mosalan asuinalueen välissä. Tämä kaavamuutos on mahdollistanut parhaillaankin työn alla olevan  Kokkola-Ylivieska Kaksoisraide-hankkeen. 
 

Äkkipäätä alueelta muistui mieleen ainakin seuraavat liikkeet (varmasti monta jäi puuttumaankin, sori...): ABC, Lindells Flowers, Jysk, Citymarket, Tokmanni, Biltema, Expert Haarala, MB-Mobile, Erkin halli, Akku ja tuulilasihuolto, Peso-Autot Oy, Agrimarket, Kotipizza, Touhutalo, Valtra, Työkaluässä, Kodin Terra, Sale, Hesburger,  Musti ja Mirri, Scania, Matildas cafe, ST 1, Kampaamo  Salon Marjo, Autokatsastus...

Pahoitteluni, että kuvat ovat hieman etäämpää Heinolan alueesta. Jotensakin haastava alue kuvattavana...Kuvassa alhaalla näkyvä uusi rakennelma on K-rauta.

 
 
Vanha ja vakaa ydinkeskusta.
Itse rakennuskanta on pysynyt  samanlaisena. Liikkeet niissä ovat kuitenkin vuosien saatossa vaihtuneet aika lailla. Vaakunan ravintolan talosta löytyy nyt mm. LähiTapiola, Yle, Sivistyskeskus, Hammaslääkäri sekä Hotelli Kokkola. Ei siis enää pankkia tai vanhaa ravintolakompleksia...
 
Kuvassa ylärivissä keskellä näkyvä Isokatu on kesäisin nykyään kävelykatuna. Kadun ilme on muutoinkin muuttunut kadun varrelle aseteltujen katulyhtyjen ja istutettujen puiden ansiosta.  Katu on sentään säilytetty mukulakivikatuna...
 
Seurahuoneen rakennuksessa on edelleen ravintola Seurahuone.  Näin on ollut jo vuodesta  1898 saakka! Tosin se on kokenut useita omistajanvaihdoksia. Alakerrassa sijaitsee Corner´s Pub, joka tunnetaan livemusiikin tyyssijana.
 
Vastakkaisella puolella Torikatua näyttää olevan mm Wine bar Olivette, Kiinteistömaailma ja Kultasepänliike Nissi. En millään saa mieleen, mitä näissä kiinteistöissä aikaisemmin oli -Postipankki ainakin joskus, eikös!
 
No juu, tämän tekstin julkaisemisen jälkeen ystäväni laittoi viestiä, että taisi siinä Postipankin talossa olla ainakin painotalo Royal Print ja parturiliike  Porrassalmi. Olipa 3. kerroksessa kuulemma A-.klinikkakin...
 
Nostalgisen Ainin grillin paikalla on nykyään tyhjyyttään ammottava tila ja musta savuvana viereisen rakennuksen seinässä. Ainin grilli haihtui savuna lopullisesti ilmaan vuoden 2012 tulipalossa. Tosin se oli lakkautettu jo ennen tulipaloa. Viereinen suojeltu vaaleanpunavuorinen  Donnerin talo sentään säästyi tulelta. Viereisissä tiloissa toimi jossain välissä jonkin aikaa Sedu Koskisen luotsaama ravintola, mutta se katosi myös katukuvasta
 
Entisen Citymarketin kiinteistöön on putkahdellut uusia liikkeitä viimeisen vuoden aikana. Löytyy ainakin HongKong, K-Supermarket, Alko, Asko, Sotka, Kotipizza, Sol-Pesulapalvelut...
 
Sen sijaan elokuvatetteri  Bio Rex pysyy vakaasti paikallaan! Viereen on noussut Kokkolan Kebab & Pizzeria sekä Seppälän parturi. Viereisessä  kiinteistössä oleva  Mäntysaaren Info-kirjakauppa  oli muistaakseni muutama viikko sitten uutisissa  - nykyiset omistajat jäävät eläkkeelle ja etsivät, josko vielä uusia yrittäjiä löytyisi firmaan...
 

Ja sitten taas uusiin mullistuksiin. Ammattikoulunhan kaikki kai tietävät Kokkolassa. No, nykyään alueesta puhutaan nimellä kampusalue. Lähes kaikki ammattiin valmistava koulutus on keskitetty tälle samaiselle Torkinmäen  alueelle, josta ei mitenkään saanut otettua yhtenäistä kuvaa -niin laaja alue se on.  Asemakaavamuutosehdotus  Närvilänkadun varrelle sekä Talonpojankadun ja Eteläväylän väliselle alueelle valmistui vuonna 2011.

Kuvassa ylhäällä vasemalla on Yliopistokeskus Chydenius. Tuttu paikka aikuisiän opiskeluista itsellenikin... Yliopistokeskuksessa on voinut pätevöittää aikaisemmat opintonsa luokanopettajan opinnoiksi jo reippaan parinkymmenen vuoden ajan.  Muitakin tieteenaloja löytyy tämän katon alta nykyään -esimerkiksi tietotekniikan ja kemian  maisterikoulutusta...Tietysti voi opiskella myös Avoimen Yliopiston puolella.

Alueella on myös Mediakeskus Lime sekä Keskipohjanmaan aikuiskoulutus. Ammattiopiston tiloihin siirtyivät tänä syksynä myös parturi-kampaaja-opiskelijat sekä lähihoitajiksi opiskelevat. Tietysti alueelta löytyy myös Centria -ammattikorkeakoulu, jossa tarjolla on tekniikkaa,  sosiaali- ja terveysalaa, liiketaloutta, kulttuurialaa sekä humanistista ja kasvatusalaa. Paljon näyttää olevan myös ulkomaalaisia opiskelijoita!




Sitten kävelykeskustaa... Kävelykatu-hanke toteutettiin vuosin 2008-2009 keskustan "kasvojenkohotuksena. "

Jo aikaisemmin mainittu Isokatu on siis kesäisin kävelykatuna, mutta kokovuotinen kävelykatu on Tehtaankadulla nykyisen Halpa-Hallin nurkalta  aina  Kokkolan kaupungin kirjaston kupeeseen. Kadulla on kukkaistutuksia  ja Purje-lava, jossa usein on erilaisia esityksiä.

Kauppakeskus Chydenia on vallannut entisen Sokoksen kiinteistön. Pääpostin paikalle on noussut uudisrakennus, josta voi liikkua lasikatetun sillan kautta kauppakeskuksen toiseen osaan.

Nykyisen kirjaston paikalla oli aikoinaan Ruotsalainen lyseo, joka lopulta tuhoutui tulipalossa vuonna 1990.





Vaan kaikki ei silti muutu Kokkolassakaan! Kaupungin läpi halkova Suntti puskee virtaansa yhtä ruskeana kuin ennenkin. Linja-autoasemankn ympäristö on ainakin toistaiseksi pysynyt ennallaan . Tosin alueelle on suunnitteilla Matkakeskus...

Raatihuoneen ympäristö on pysynyt melko lailla samanlaisena. Samoin ns. Naakkapuisto, jonka penkkejä on taidettu uudistaa.

Figarol-kissa on entisellään  asuinkerrostalon seinustalla piristämällä. Muistan tuon maalatun katin jo niiltä ajoilta, kun alta kymmenvuotiaana perheen kanssa harvakseltaan  tehtiin kaupunkireissuja Kokkolaan:) Harmi, ettei noita Figarol-karkkeja enää ole myynnissä. Se rasia oli aika nostalginen...Muistatteko?




LÄHTEET:

Kokkolan kaupunki. Asemakaavan muutos, Kokkolan kampusalue. [http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/asemakaavoitus/2011_valmistuneet/fi_FI/kampusalue/] Luettu 16.10.2014.

Kokkolan kaupunki. Heinolan työpaikka-alueen lounaisosa. [http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/asemakaavoitus/2011_valmistuneet/fi_FI/heinola_lounaisosa/] Luettu 16.10.2014.

Kokkolan kaupunki. Pääradan kaksoisraiteet, Kaustari. [http://www.kokkola.fi/palvelut/kaavat_ja_kiinteistot/kaavoitus/asemakaavoitus/2011_valmistuneet/fi_FI/kaksoisraide/] Luettu 16.10.2014.

Kokkolan Matkakeskus. Hankesuunnitelma. [http://kokwww.kokkola.fi/kokkola/DynJulk/kokous/20144417-7-1.PDF] Luettu 17.10.2014.

Vipuvoimaa EU:lta. Kaupungista kauniimpi ja viihtyisämpi. Kokkolassa viihtyvät asukkaat ja matkailijat. [http://www.rakennerahastot.fi/vanhat_sivut/rakennerahastot/tiedostot/hyvaeae_hanketoimintaa/TEM_hanke_3kpl_Kaupungista_kauniimpi_viihtyismpi_lores.pdf] Luettu 17.10.2014.

Yle uutiset. Kokkola kehittyy vauhdilla. [http://yle.fi/uutiset/kokkola_kehittyy_vauhdilla/5542769] Luettu 16.10.2014.

torstai 9. lokakuuta 2014

Tankarin kirkon votiivilaiva



Tankarin kirkon votiivilaiva on malliltaan kalastajavene. Se on lahjoitettu Tankarin kirkolle vuonna 1966. Votiivilaivan on valmistanut H. Mattson Kaarlelasta öjalaisen Alfons Kvarnströmin piirustusten mukaan.

Kvarnström (s. 1889 Öja, k.  1967 Öja) oli ammatiltaan veneensuunnitelija ja -rakentaja. Hän voitti kaikkiaan 13  alansa suunnittelukilpailua.


 
Laivasta löytyi hyvin vähän tietoja. Joka tapauksessa laiva on puuvalmisteinen ja siinä on kankaiset purjeet.

 
Laiva on Tankarin kirkon etuosassa melko korkealle kiinnitettynä. Sitä oli vaikea kuvata. Vene näyttää joka tapauksessa hyvin hoidetulta.


 
LÄHTEET: Kaarlela pitäjän historia I, 1969,  s. 168.
 
Uppslagsverket Finland. Kvarnström, Alfons. [http://uppslag.kaapeli.fi/bin/view/Uppslagsverket/KvarnstroemAlfons] Luettu 17.8.2014.

torstai 2. lokakuuta 2014

Kokkolan majakat ja linjaloistot: Harrbådan linjaloisto

Harrbodan -tai Harriniemen -linjaloisto sijaitsee Perämereen työntyvällä niemellä Kokkolassa Kaustarvikenin länsirannalla.


 Valtioneuvoston päätöksellä Harrbådan linjaloisto päätettiin pystyttää työllisyystyönä joulukuussa 1952. Seuraavana keväänä päästin itse rakennustoimiin.  Harrbådan linjaloisto on rakennettu 1953 ja tällä hetkellä tuntuu, että se on jo parhaat päivänsä nähnyt. Usein kuulee puhuttavan Harrbådan majakasta, mutta hieman virheellisesti, sillä tarkasti sanottuna kyseessä on linjaloisto, joka on merenkulun ohjaukseen käytetty turvalaite.

Harrbådan linjaloisto on myös ns. tunnusmajakka eli pooki. Sillä tarkoitetaan merenkulun optista apuvälinetä, jolla ei ole suurta  merenkulullista arvoa. Tunnusmajakalle on ominaista, ettei sillä ole ns. sektoriloistoa eli valolaitetta, vaan se on valaisematon rakennelma, joka on selkeästi havaittavissa valoisana aikana.



Nykyään Harrbådan linjaloisto valo ei enää pala. Korkea betonitorni on hyvin rapistunut ja  toimii vain pikemminkin purjehdusmerkkinä.


Harrbådan linjaloisto on eräs Suomen merenkulun rakennusperintökohteista. Kerrotaan, että linjaloistossa oli valkoinen valo, joka näkyi terävästi merelle. Loisto on poistettu käytöstä vuonna 1979.

Betonirakennuksella on korkeutta yli 30 metriä ja rakenteista törröttää ruostuneita raudoituksia.


Harrbodan alueelle on laadittu 1919 huvila-alueen suunnitelma. Alueennhuvilat ovatkin pääasiassa 1920-luvulta.  Osa niistä on edelleen käytössä.Vuonna 1930 alueen mökkien suurimmaksi sallituksi pinta-alaksi määrättiin 25 neliömetriä.

 
Harrbåda kätkee ympärilleen myös paljon mystisiä tarinoita.  Niitä pääset lukemaan täältä.
 
LÄHTEET:
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Kokkolan saariston hoito- ja käyttösuunnitelma. [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90315/Etela-Pohjanmaan_julkaisuja_2_2011.pdf?sequence=4] Luettu 14.7.2014.

Harrbådan majakka - kaunista luontoa ja kummituksia . [http://lomamatkalla-pohjolassa.blogspot.fi/2014/04/harrbadan-majakka-kaunista-luontoa-ja.html] Luettu 13.9.2014.

KP24.fi. Harrbådan majakan rappiolle ei näy loppua. [http://www.kp24.fi/uutiset/264949/Harrb%C3%A5dan-majakan-rappiolle-ei-n%C3%A4y-loppua] Luettu 13.7.2014.

Rantapallo. Harrbådan kummitusmajakka.[http://www.rantapallo.fi/helmiriitta/category/majakat/page/2/#loop] Luettu 1.7.2014.


 Wikipedia. Harrinniemi. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Harrinniemi] Luettu 13.7.2014.

Wikipedia. Tunnusmajakka. [http://fi.wikipedia.org/wiki/Tunnusmajakka] Luettu 14.7.2014.