tiistai 24. helmikuuta 2015

Kiitää jo jää...ulkoiluvinkki hiihtolomalaisille

Ihka ilmainen menovinkki  talvisesta luonnosta ja tekemisestä tykkääville: Muutaman tunnin retki Kokkolan Päiväjärvelle. Autolla pääsee Friisin tietä muutaman sadan metrin päähän ja kinttupolkua lopun matkaa...


Oman perheemme kanssa nautiskelimme maanantaina talvipäivästä ypöyksin kyseisellä järvellä. Kesäisin ja syksyisin käymme siellä useinkin. Kesäaikana järvellä on kiva samoilla pitkospuita pitkin soisella maaperällä ja seurailla lintujen elämää. Nyt järvi oli äänetön ja metsän pohja tukeva...



Vesistössä ei ole suurempia virtauksia, joten jää kestää takuuvarmasti. Kaiken lisäksi jää oli lumetonta - olisipa ollut luistimet tai potkukelkka (sekä nastat kengissä...) matkassa mukana, niin olisi päässyt suorastaan kiitämään järveä päästä päähän.






Muutamia pilkkireikiäkin näkyi joku porailleen edellisenä päivänä. Yleensä järvestä nousee pientä ahventa, mutta istutettiinpa sinne  edellisvuonna karppejakin, joten aina voi testata, mitä  koukkuun sattuu:)



Makkarat mukaan, niin voi vielä istuskella grillailemassa kodassakin. Harmillisesti  talven aikana kotaan oli tosin ilmaantunut töherryksiä:(  Että joku aina viitsiikin nähdä vaivaa... Polttopuita näkyi olevan vain muutaman klapin verran, eli jos varaa muutaman kuivan puun matkaan mukaan, niin nuotiolla voi istuskella kauemmin.


Vähän etäämmällä on myös laavu...



Päivä oli tyyni, leuto ja rauhallinen. Vaikkei aurinko retkellämme paistellutkaan, kumotti naamaa kotosalla kotiin päästyä koko illan:)





Hauskaa talvipäivää!

2 kommenttia:

  1. Niinpä, Päiväjärvihän oli meidän pikkupoikien suosiossa myös silloin 50-luvulla.
    Veivasimme polkupyörillä sinne onget mukana ja ongimme niitä pikku ahvenia,kissoillehan ne meni ei niitä aikuiset ruvenneet paistamaan niin pieniä ne olivat.

    Meillä oli jonain kesänä lautta siellä ja siinähän oli mukava istua ja onkia ja jos tuli kuuma tai oli hyttysiä niin pulahdettiin järveen, se Vitikan puoleinen ranta oli melko matala pitkälle järvelle, no ainakin se tuntui siltä.

    Noita laavuja ei silloin vielä ollut kun kiersimme järveä mutta sieltä oikeanpuoleiselta rannalta löytyi joku kesä simpukankuoria ja me tietysti innoissamme etsimme helmiä hah haa..


    Terveisin
    VS

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuulostaa kivalta lapsuusmuistolta!
      Mun puoliso muisteli, että keväisin hän pikkupoikana vei isänsä kanssa katiskan sinne soisempaan päähän, jossa oli vesioja. Oja johti erilliseen pienempään lampeen. Kalat menivät sinne kutemaan keväisin ja jäivät iloisesti katiskaan:) Se lampi on edelleen olemassa, mutta vesioja näytti kovasti ruohottuneen.
      Omien lasten kanssa ollaan joskus ongittu ja virvelöitykin siellä. Pikku ahventahan sieltä nousee tiuhaan tahtiin...Parikymmentä vuotta sitten saatiin kyllä isojakin ahvenia, kun aikoinaan järven istutettiin lohia ja järven haukia yritettiin sen vuoksi pyytää sieltä pois. Appiukko on joskus kauan sitten saanut reilun 5-kiloisenkin hauen sieltä. Kuulemma sitä isompiakin on joku joskus saanut...


      Poista