keskiviikko 9. syyskuuta 2015

Keskiaikaiset soittimet Kokkolan keskiaikapäivillä

Tänä vuonna Kokkolan V keskiaikapäivien teemana oli "käden taidot." Kävin kuuntelemassa seminaariesitelmän aiheesta "Soittimet ja soitinrakennus keskiajalla." Luennosta vastasi soitinrakentaja-artesaani, musiikkipedagogi Eetu Klemetti, joka oli itse rakentanut esillä olevat soittimet.
 
Keskiaikaisesta soitinrakennuksesta on säilynyt hyvin vähän tietoa. Taito rakennella soittimia on saattanut kulkea suvuissa  verenperintönä. Nykyiset keskiaikatyyliin rakennetut soittimet perustuvat pääasiassa keskiaikaisiin kuvalähteisiin. Ne ovat siis lähinnä tulkintoja alkuperäisistä soittimista.
 
Koska työkalut ovat keskiajalla olleet melko alkeellisia, on soitinten työstäminen vaatinut monta vaihetta. Työ on alkanut metsässä puunkaadolla.  Apuna työstämisessä on käytetty esim. kirveitä ja kiiloja, joiden avulla on ensin työstetty lautoja, mutta on myös käytetty isoa paloja puuta, josta on ikään kuin  "kaivettu" tuleva soitin esille.
 
 
Suuri osa keskiajalla käytetyistä soittimista on nykyisten klassisten musiikin soitinten esi-isiä. Ensimmäisenä meille esiteltiin soitin nimeltä rebek. Se on muokkaantunut haavan tyvipalasesta, joka on halkaistu kahtia.
 
Rebekiä soitetaan kuin viulua tai jouhikkoa jousella.
 
 
 
Tämä alla oleva kielisoitin , jonkin sorti luuttu, on periaatteessa ehkä enemmän renessanssiajan soitin. Se on rakennettu liimaamalla  ohuita, taivutettuja puulevyjä yhteen. Määrämittaisen puutavaran saanti tällaisia soittimia rakennettaessa on haastavaa.
 
Keskiajaltakin on tiedossa muutamia luuttuja, mutta niitä on lähes poikkeuksetta myöhemmin muunneltu. Jonkin verran on ollut olemassa myös messinkikielisiä soittimia.
 
Pintakäsittelynä tällaisilla soittimilla on yleensä ollut joko pellavaöljy tai mehiläisvaha, toisinaan pinta on vain öljytty tai vahattu.
 
Vanhin Klemetin tietämä säilynyt  tällainen soitin on noin  vuodelta 1450.
 
Soitinrakentaja soitti meille soitintaan plektralla, mutta alun perin on soiteltu hanhensulilla!
 
 
Sitten  kampiliiraan. Se on jo 1100-luvulla kehitelty jousisoitin. Kieliä soitetaan jousen sijasta kammesta pyöritettävällä pyörällä. Pyörä mahdollistaa myös rinnakkaisten kvinttien käytön soitossa. Soittimessa on myös koskettimet. Tästä soittimesta pidän kovasti.  Olisi mielenkiintoista kokeilla soittaa sellaista!

 
 
Säkkipillin moni mieltää skotlantilaiseksi. Tosiasiassa sen soittoalueena on ollut koko Eurooppa ja Lähi-Itä, josta soitin ilmeisesti on myös lähtöisin. Myös Suomessa tiedetään Tampereen seuduilla 1800-luvulla emäntien muistelleen  heinätöiden lomassa joskus  käytetyn säkkipillin tyylistä soitinta.

Säkkipilli on rakentunut kolmesta ruokopillistä, joiden välissä on pussi soittamisen helpottamiseksi.
 




 
Ja alimmaisena pieni tuulahdus soitinten äänistä ja soittotavoista:
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti