lauantai 26. maaliskuuta 2016

Lankalauantaina

Meidän kylällä roihuaa tänäkin pääsiäisenä kunnon pääsiäiskokko!  Nuorimaiseni on kyhännyt sitä kasaan neljän kaverinsa kanssa jo useamman viikon. Täytyy sanoa, että kokon kasaaminen on käynyt kunnon kuntoilusta! 
 

Pojat nimittäin innostuivat, kun vinkkasin, että naapurin isäntä varmaankin olisi mielissään, jos pojat raivaisivat sitkeästi ojan varresta esiin puskeneet puut ja pensaikot kokkovärkiksi.  No, myönnän, oletin, että innostus kestää korkeintaan päivän, pari. Vaan vielä mitä - pojat ovat iltojensa iloksi rehkineet ja huhkineet kunnolla. Siellä on pokasaha laulanut ja kirves paukannut vinhaa vauhtia. Uskoisitteko että alla olevan ojan koko  reuna molemmin puolin oli puiden peitossa...





 

 


 
Useampi veikkasi että kokko ei taida syttyä, kun se on täynnä märkiä puita. No, pojat etsivät vielä kokkoonsa kasan kuusen havuja  sekä viisi vanhaa joulukuusta:)  Alle virittivät  kunnon nuotion. Ja niin vaan syttyi!
 

Tuli. Siinä on jotain hyvin alkukantaista voimaa. Jopa nykyajan ihminen on  innoissaan, kun tuli lupaavasti syttyy.


Meitä oli kokon ääressä koko naapuruston väki. Juttu luisti ja itsellenikin ilta oli virkistävää vaihtelua. Kun kokko hiipui, me vanhempi väki poistuimme paikalta. Nuori polvi jäi iltaa istumaan kokon äärelle raahaamiinsa rantatuoleihin:)))


 
Tätä tekstiä kirjoittaessa isompi poika lähetti minulle videoviestin Ylivieskan palavasta kirkosta. Se hiljensi. Olen tehnyt sen verran monta päivitystä kirkoista, että uutisen luettuani tunsin voivani  pahoin. Toivottavasti saavat edes jotain arvokkaista esineistä pelastettua!

 
 
                                   Valoisaa pääsiäisen aikaa joka tapauksessa jokaiselle lukijalle!

torstai 17. maaliskuuta 2016

Kaarlelan kirkon valaistuksesta, osa 3: messinkikruunut

Tämä päivitys  jos mikä  oli työläs. Olen aloittanut kirkon kruunujen kuvaamisen jo syksyllä 2014, täydentänyt puuttuvaa kuvamateriaalia  syksyllä 2015. Kruunujen tutkimista ja tietojen kirjaamista olen tehnyt siinä sivussa vähitellen, kruunu kerrallaan.
 
Kirkon  vanhat valot ovat aina ihastuttaneet minua. Kynttiläkruunujen valoa ja kiiltoa voisi tuijotella loppumattomiin. Voi vain kuvitella aikaa, jolloin kruunuissa on lepattaneet aidot kynttilät. 
 
Tässä taannoin  oma olohuoneen valaisin meni epäkuntoon. Kiersin kaupan jos toisenkin, surffailin kymmeniä nettikauppojakin läpi,  mutta mikään valaisin ei oikein näyttänyt miltään, kun olin juuri sitä ennen viikkokausia  tuijotellut näitä kirkon kruunuja. Haaveilin jostain kruunun  nro 7 (kuva alempana)  tapaisesta...En sentään ihan näitä prameimpia matalaan majaani! Lopulta korjautin vanhan valaisimeni kahden euron varaosalla , kun en saanut kipinää oikein mistään tarjolla olleesta ...
 


 
Jään tutkiskelemaan kattokruunuja    lähemmin.  Voisin  tuijotella kruunun pallo-osia ikuisuuden... Aikansa taidonnäytteitä. Mietin, miltä tällainen valaisin  on näyttänyt  vuosisatoja taaksepäin vaatimattomista oloista kirkkoon tulleen piian tai rengin silmiin... Kontrasti oman kodin päreisiin on täytynyt olla  mieletön! Itsellekin kun tulee mieleen aivan taivaallinen kauneus ja loisto.

Lapsena omassa kotikirkossani muistan miettineeni lähinnä kynttiläkruunujen ripustinköysiä ja kuinka ne on korkealle kattoon kiinnitetty...Joskus muistan leikitelleeni viihdyttäen itseäni ajatuksella, voisiko kruunun ripustinköysissä riippua.:) Ehkä en kyllä kuitenkaan kokeile!

Kruunujen numerointi on omaa listaustani, joka helpottaa kruunujen erottamista. Kruunut on kuvattu kirkossa alkaen takaa  pääkäytävältä, edeten vastapäivään. Viimeiseksi on kuvattu käytävien risteyskohdassa oleva kruunu. Toivottavasti pysyin edes suurin piirtein selvillä  kruunujen tiedoista, oli aika haasteellinen urakka!


Kruunu nro 1:
 
Alla oleva kynttiläkruunu  (kruunu nro 1) sijaitsee melko lähellä lehteriä pääkäytävän yläpuolella. Sen tiedetään olevan  kaustislaisen talollisen,  Matti Matinpoika Kattilakosken (k. 1834),  taidonnäyte. Kruunu on ostettu kirkkoon 1824. Seurakunnan inventaarissa vuodelta 1826 mainitaan seurakunnan nuorison ostaneen sen ja lisäksi on annettu jonkin verran avustusta kirkon kassasta sen hankintaan.
 
                                                                         1.



                                                                        1.



Kruunun tekijän alkuperäinen nimi oli Matti Myllykangas eli Nybacka (s. 1775 Lestijärvi). Matin tiedetään olleen ensin renkinä, sitten menneen vävyksi Koskelaan Toholammille 1800. Seuraavaksi hän onkin jo vävynä Kaustisella Kattilakosken talossa vuonna 1806 ja avioitui vielä kolmannen kerran vuonna 1810 Kreeta Rauman kanssa.  Tämä kynttiläkruunu (kruunu nro 1)  on ilmeisesti Matti Kattilakosken yksittäinen työ. Kruunussa on 24 kynttilänhaaralla  varustettu messinkikruunua.
                             
                                                                                  1.
 

                                                                           1.

                         

Kynttilähaarojen keskellä  on pyöreästä poikkisauvasta ulkonevia, uurrettuja lehtiä sekä kaksi kiekurasuikaletta Kruunussa on myös helmireunaisia koristesuikaleita. Ylimpänä komeilee kaksipäinen kotka.

                                                                                1.

                        

Kruunu nro 2:

Vuonna 1672 Kaarelan kirkon katossa oli kaksi  valettua messinkikruunua. Alla olevissa kuvissa on näistä kruunuista toinen, joka kantoi Johan Ulwikìn nimeä ja vuosilukua 1632 (kruunu nro 2). Kruunu ostettiin kirkkoon vuonna 1642. Tämä kruunu on kirkon pääovesta sisään katsottaessa kirkon oikeanpuoleisessa, srk-talon puoleisessa siivessä. Kaarlelan pitäjän historiassa tämän kruunun mainitaan sijainneen pitkässä huoneessa.  Kruunussa on 2 x 8 kynttilänhaaraa sekä pyöreät, profiloidut talikupit.
 
                                                                       2.


                                                                            2.


Ja vielä toinen lähikuva samasta kruunusta, jossa näkyvissä vuosiluku 1632.

Kruunun pallo-osassa on kokonaisuudessaan kirjoitus:
 
"H.JOHAN. VLWIK.
PROWEST. VBER. INGERMANLANDH. FRAW ELSKIN. ERASMUS:/ DOCHTER. ANNO 1632"  (Suomennettuna: "Herra Johannes Ulvik. Inkerinmaan rovasti. Rouva Elskin  Erasmuksentytär. Vuonna 1632."
 


Johannes Ulvichius/Ulvik oli syntynyt  Viipurin linnan varus- ja kangasmestarin poikana 1500-luvun lopulla. Ulvichius koulutettiin sekä Viipurissa, Turussa, Uppsalassa että Gävlessä.

Vuonna 1621 Ulvik nimitettiin Ivangorodin kirkkoherraksi ja hän sai 1627 Inkerinmaan rovastin  arvon. Ulvik muutti  1642 Turkuun eroten samalla papinvirasta. Siellä hän ei kuitenkaan onnistunut  saamaan  uutta papinvirkaa. Ulvik muutti vuonna 1646 Tukholmaan kuollen siellä  1652.

                                                                                 2.



Kruunu nro 3:
 
Syksyllä 1793 oululainen messinkiseppä Johan Nordgren matkasi Kaarlelan läpi. Hän kuuli matkansa aikana, että seurakunta oli aikeissa hankkia  kuoriin uuden kruunun. Uutenavuotena 1794 Nordgren kirjoitti  kirkkoherralle olevansa valmis  valmistamaan 10 korttelia korkean ja läpimitaltaan  9 tuumaisella pallolla varustetun kruunu 50 riikintaalarilla. Kirjoituksensa oheen Nordgren oli liittänyt paperimallin, josta selvisi suunniteltu malli tarkemmin. Kuvassa oli kahdessa rivissä yhteensä 16 kynttilänhaaraa sekä  tarpeelliset koristukset.
 
Seurakunta hyväksyi Nordgrenin tekemän kruunutarjouksen. Niinpä  jokaista manttaalia kohden  koottiin 32 killinkiä. Näin saatiin kootuksi  37 riikintaalaria. Loppusumma maksettiin kirkon kassasta.
 
Kruunu (kruunu nro 3) on nykyään kirkon kuoriosassa.

                                                                                 3.



                                                                                3.


                                                                            3.


Kruunu nro 4:

Tämän alla olevan (kruunu nro 4) kruunun lahjoitti vuonna 1695 kauppias ja raatimies Erasmus L. Björkman. Se sijoitettiin silloin hänen hautansa yläpuolelle. Myös tämän kruunun mainitaan sijainneen  "pitkässä huoneessa." Nyt se on pääovesta katsottuna kirkon vasemman puoleisessa, vanhan siunauskappelin puoleisessa siivessä.  Björkman lahjoitti myös "koristellun laivan", joka riippui käytävän yläpuolella kynttiläkruunujen välissä.



                                                                           4.


                                                                             4.



Edellisen kruunun lähikuva alla.
                                                                           4.



Yleiskuva kirkon kruunuista en eli vanhan siunauskappelin puoleisen siiven suunnasta katsottuna.



                                                                          4.



                                                                             4.

                         
 
Tässä kruunussa  (kruunu nro 4) on 2 x 8 kynttilänhaaraa.
Lisäksi siinä on 2-3 poikittaisuurteen ryhmiä sekä lehtisuikaleita. Kynttilänhaarojen välissä kiemurtelee liljakiemuroita.
Talikupit muistuttavat simpukkamuotoa. Kuvista ei näy, mutta päätteenä kruunulla on nainen, jolla on kirja ja palmunlehvä.
 
Pallossa on kaiverrettuna teksti:
 
"ERASMUS, L. BJÖ(R)KMAN OCH HANS HUSTRU / BRITA JOH:DOTTER PRÄST HAFWER DEN-NA CRONA FÖRÄRAT TILL GMBLA /CARLLEBY SOCHNE. KYRKIA ÖF.. / WER DES GRAF:AO / ~ 1695 ~."
 
                                                                             4.

 
 
Kruunu nro 5:

Tässä kruunussa on (kruunu nro 5)  2 x 8 kynttilänhaaraa. Haaroissa on ylöspäin kohoavat  auringonkukanvarret. Kruunun koristekiehkuroissa on syvät  5-lukuiset kukat. Kruunun pääteenä on nainen, jolla on ankkuri.
 
Tämä kruunu  riippuu kullatun rautakoukun varassa ja sen pitkän varren ympärillä  on neljä kierresuikaletta, joista jokaisesta ulkonee liekki tai salama.
 
Kruunussa on teksti:
"Ganla Carleby Moderkyrka tillhörig - Förfärdigad af Johan Nordgren i Uleåborg den 23 Septemb. 1794. "

Tämä kruunu on lähimpänä kirkon keskiosan käytävien risteyskohtaa.

                                                                              5.



                                                                                  5.

                       




                                                                              5.

 
 
5.
 

Kruunu nro 6:
 
 Lehteriltä  (kruunu nro 6) löytyy myös kynttiläkruunu. Kooltaan se on  hieman pienempi kuin muut  kruunut. Tästä en löydä tietoja,  tietääkö joku enemmän?
 
6.



                                                                                  6.

                            

Kruunu nro 7:
 
Kirkon eteisen  katosta (kruunu  nro 7) riippuu myös yksi kruunu, mikä on omasta mielestäni kaunis. Tämä nelivartinen  rautakruunu kirkon niin kutsutussa tornihuoneessa on vuodelta 1933. Siitäkään en löytänyt enempiä tietoja.

                                                                                   7.


                                                                                   7.

                        

Kruunu nro 8:

Ainut kynttiläkruunu, josta tässä bloggauksessa ei ole kuvaa (kruunu nro 8) , sijaitsee sakaristossa. Sen kruunun  kirkkoon ovat lahjoittaneet kaksitoista entistä Kaarlelalaista - lahjoitusajankohtana  Vaasassa asunutta-  vuonna 1931. Lahjoittajien yhteisenä historiana on, että he kaikki ovat käyneet rippikoulun Kaarlelassa. Tähän kruunu on kaiverrettu kaikkien lahjoittajien nimet ja syntymäajat. Mikko Himangan artikkelista selviää lahjoittajien tiedot:
  • Jacob Kallis 1871
  • Ernst Lindqvist 1872
  • Otto Anton Björk 1874
  • Alexander Bjökkvist 1875-1941
  • Axel Huhta 1876-1949
  • Matti Cederberg 1877-1953
  • Herman Lax 1875
  • Verner Laxtröm1883-1966
  • Herman Porko 1889-1942
  • HermanLaxström1886
  • Arne Saarukka1902-32
  • Arthur Knifsund 1893-1964
Hankkeen alullepanijana oli Rödsöstä lähtöisin ollut  kouluneuvos Verner Laxtröm.
 
Kaikki Kaarlelan kirkon kynttiläkruunut ovat saman mallisia. Jokaisessa kruunussa kynttilän haarat ja koristekiehkurat lähtevät  keskitangoista, jotka on profiloitu. Alaosissa tangot päättyvät palloihin, yläosissa on yleisimmin päätekoristeita.  Tyypillisesti kirkon pallo-osissa on myös kirjoituksia.
 
Luulen nyt tietäväni, mistä on peräisin vanha ihmetystä ilmaiseva huudahdus "Voi taivahan talikynttilät!" Melkein veikkaisin, että on lipsahtanut joskus muinoin jonkun piian suusta kirkkoreissun jälkimainingeissa.:)
 
 
 
LÄHTEET:
 
Kaarlelan pitäjän historia I. 1969. Kirkot ja kappelit. Kirkon valot. 109-114, 149-150.
 
Mikko Himanka. Kaarlelan kirkon kolme kynttiläkruunua. Kokkola-lehti, ETT, 5.8.2015 s. 34.

torstai 10. maaliskuuta 2016

Kaarlelan kirkon valaistuksesta, osa 2: kynttilänjalat, kyntteliköt ja riippuva valaistus

Kaarlelan kirkossa olevat kolme kynttilänjalkaa ovat pakotettua messinkilevyä.  Koristeina on kukkia, hedelmiä, lehtiä , helmirivejä, köynnöksiä , sydämiä, palmetteja sekä ympyröitä.

Osa kynttiläjalkakuvistani on huonoja. En pääse niistä kaikista selvyyteen. Joten tietoa  kynttilänjaloista tarjolla tällä kertaa  osin ilman kuvaa, kuvia sitten erillisinä...

Kaarlelan pitäjän historiassa mainitaan, että kirkossa on seitsemän haaratonta kynttilänvartta. Viiden näistä todetaan olleen kirkon hallussa jo vuonna 1700. Kaksi kynttilänjaloista on tullut kirkkoon vuonna 1731. Kahdessa kynttelikössä mainitaan olevan  hyvin matalia koristeita, mm. köynnöksiä, joissa on  kärjestä sisään taivutetut lehdet.

Kirkko on omistanut pienen messinkisen kynttilänjalan, joka löydettiin 1930-luvulla kirkon lattian alta. Siinä  on piirrettynä vuosiluku  1651. Siinä kerrotaan  olevan erikseen tehty kädensija jalan ja  kynttilänpesän  välissä.

Kirkkoon on ostettu kaksi  kynttilänvartta neljällä killingillä  vuonna 1784 sekä messinkikynttilänjalka  vuonna 1805. Lisäksi  kokkolalainen Henrik Pasanen on toimittanut  vuonna 1758 kirkolle peltilyhdyn. Löytyy myös maininta  1730-luvulla käytetystä lyhdystä, jossa  oli lasien sijan sivuilla sarveislevyt.

Kirkossa on myös kaksi tinakynttilänjalkaa.  jotka on varustettu ja uurrettu helmisauvoin. Nämä molemmat on  valmistettu vuonna 1794 Tukholmassa, mutta kirkkoon ne on ostettu vasta vuonna 1875.




Alla olevassa kuvassa on alttaripöydällä sijaitseva viisiharainen messinkilevyinen kynttilänjalka, jossa on 5 kynttilänpesää. Varren lahjoittajankilvessä on kaiverrettuna:

                                                                   IR/MH/A °. 1700

Sen lahjoitti  vallesmanni Johan Rudhoff vuonna 1700. Kynttilänjalkaa on korjattu vuonna 1931. Korkeutta sillä on 81 cm.

Alttaripöydällä on myös kaksi yhden pesän messinkilevyistä kynttilänjalkaa. Niissä molemmissa on kierrevarsi ja yksi kynttilänsija sekä pyöreä korkea jalka ja varsiosassa pyöreä anturalevy. Lahjoittajankilvet ovat koristeelliset. Kynttilänjalat ovat 1600-luvulta. Korkeutta niillä molemmilla on 41 cm.



 
Tämä alla oleva kynttelikkö lienee uudempaa perua...Näitä kirkossa on kaksi samanlaista.
 
 
 
 
 
 
 
Uudempaakin valaistusta kirkosta löytyy. Suurin osa kirkon sähkölampuista on vuodelta 1954. Seurakunta osti taiteilija Lisa Johansson-Papen ehdotuksesta  Orno-tehtaalta neljätoista riippuvaa lamppua. Lampuissa on nelikulmaiset, valkeiksi maalatut peltivarjostimet. Varjostimen  yläreunan sisäpuolelta kohoaa messinkikehys.
 
 
Alla olevissa  kahdessa yleiskuvassa on näkyvissä useampia näitä uusimpia riippuvia valaisimia.
 
 
 
Tässä  Kaarlelan kirkon kuoriosa kauniissa kynttilävalaistuksessa Keskiaikapäivien 2015 iltatilaisuudessa.
 
 
LÄHTEET:
 
Kaarlelan pitäjän historia I. 1969. Kirkot ja kappelit. Kirkon valot. 109-114, 149-150.